Tapani Kansa on tanssittanut suomalaisia jo yli 40 vuotta. Kiinnostus tansseihin ja tanssimusiikkiin alkoi jo varhain.
Jo 5-vuotiaana pikkupoikana Tapani pujahti aina isältään salaa (äiti oli kyllä antanut luvan mennä) Tavastilan Rookinvuorella sijaitsevalle tanssilavalle seuramaan orkesteria ja tarkkailemaan tanssiyleisöä. Kiehtovana ja houkuttelevana kaikui musiikki kaksi iltaa viikossa vuorelta niin että se kuului yli koko kylän. Rookin lavalle mentiin kävellen pientä polkua ylös jyrkkää rinnettä. Autolla sinne ei päässyt, minkä vuoksi soittajien oli kannettava soittimensa.Tapani seurasi aina kiinnostuneena heidän ähkyilyään ja manailuaan.
Tapani kertoo: – Menin jo heti alkuillasta seuraamaan kuinka soittajat asettelivat instrumentteja ja kaiuttimia paikoilleen. Musiikin alkaessa soida, olin aina eturivissä koska halusin nähdä kaiken mitä estradilla tapahtui. Tunsin itseni onnelliseksi päästessäni joskus vaihtamaan pari sanaa muusikoitten kanssa.
Rookin tanssilavalla tarjosi sykähdyttäviä elämyksiä nuoressa pojassa. Taitavat soittajat, upeaääniset laulajat, kaikki ne kauniit kiharahiuksiset naiset hemaisevissa kellomekoissaan, jaloissaan korkokengät ja saumasukat, huulet punattuna ja kulmakarvat tummennettuna, korvissa renkaat. Myös miehet pukeutuivat huolellisesti 50-luvulla. Tansseihin tultaessa oli aina tumma puku, valkoinen kauluspaita ja kravatti. Tyylitaiturilla oli puvuntakin alla slipoveri. Tanssiyleisö koostui pääasiassa nuorista ihmisistä. Järjestysmiehet edustivat vanhempaa polvea, he kun olivat usein jopa yli kolmekymppisiä.
Rookin lavalla esiintyi myös aikansa huippuyhtyeitä. Ossi Malinen, Ossi Runne, Matti Viljanen, Herbert Katz ja Erik Lindström solisteinaan mm. Irmeli Mäkelä, Tuula Siponius, Vieno Kekkonen ja Brita Koivunen.
1963 vuodesta lähtien Tapani kävi Metsäkylän seurojentalolla, joka oli Kymenlaakson suosituin tangopaikka. Paikka sijaitsi syvällä maaseudulla, jossa suunnistus, pesäpallo ja hiihto olivat kovimmat urheilulajit. Elettiin Eino Grönin ja Reijo Taipaleen suuruusaikaa, oli suomalasitangon suuri buumi. Top ten-listoilla saattoi olla neljäkin tangoa. Muita alan suuria nimiä olivat Esko Rahkonen ja Taisto Tammi. Yleisö oli etupäässä parikymppisiä. Tangoa tanssittiin hyvin ja tosissaan. Hitaat kappaleet olivat suosituimmat. Polkat ja jenkat tytöt menivät usein keskenään.
Tapani oli 15-vuotias pestautuessaan Jan Malmsin tanssiorkesterin laulusolistiksi syksyllä 1964. Hän oli yhtyeen nuorin jäsen. Muut olivat vuoden tai kaksi vanhempia. – Omasta mielestämme olimme jo miehiä, muistelee Jan Malms.
Bäästyään bändiin Tapani alkoi kulkea ahkerasti Siltakylässä harjoituksissa. – Jopa niin ahkerasti, että se alkoi olla stressi muille. Aina olin pukkaamassa päälle ja ehdottamassa lisää harjoituksia, ja rupesin jäämään Siltakylään yöksikin, Tapani muistelee.
Janne Malms kertoo: –Kyläläiset puhuvat edelleenkin, että tuossa asuu Jan Malms, jonka kanssa Tapani Kansa aloitti laulajauransa, ja tuolla kuistilla he aina harjoittelivat niin että kylä raikui!
Jan Malmsin bändi oli ainoa nuorista kavereista koostuva orkesteri Kotkan tienoilla, joka popin lisäksi soitti myös tanssimusiikkia. Tangon, lattareiden, foxtrotin, jenkan ja valssin lisäksi esitettiin Beatlesiä ja Rolling Stonesia, sekä tietysti myös kotimaisten suosikkien, kuten Dannyn ja Johnnyn hittejä.
17-vuotiaana Tapani muutti Helsinkiin ja seuraavana vuonna hänellä oli jo oma orkesterinsa, jolla kierteli Suomea esiintymässä. Kysyntä oli valtava ja keikkapaikoilla vallitsi aivan hysteerinen meininki, sillä Tapanin levyttämä Delilah ampaisi kerta heitolla listaykköseksi ja pysyi siellä useita kuukausia. Uusia hittejä seurasi vähän väliä.
Perinteistä tanssimusiikkia Tapani ei silti koskaan jättänyt.
Ja miksi olisi kun kerran on niin upeaa ohjelmistoa tarjolla?
Tapani Kansa vetää edelleenkin suomalaiset ikivihreät tanssikappaleet sellaisella tenholla, että oksat pois ja tanssimaan!
Seuraavassa otanta Tapanin tanssimusiikki-ohjelmistosta.
Mitkä kappaleet saavat sukat pyörimään sinun jaloissasi? : )
Akselin ja Elinan häävalssi
(säv /san. Heikki Aaltoila)
Hopeinen kuu
(säv. Malgoni Gualtiero, san. Reino Helismaa)
Saarenmaan valssi
(säv.Vaigre Raimond, san. Ilkka Kortesniemi)
Hurmio
(Jose Belmonto, san. Reino Helismaa)
Tulipunaruusut
(Usko Kemppi)
Kielletyt leikit
(perint, san. Sauvo Puhtila)
Tuhon tietä kuljen
(Herron-Sinatra-Wolf, san. Sauvo Puhtila)
Vesivehmaan jenkka
(Yrjö saarnio, Usko Kemppi)
Kenties kenties
(Oswaldo Farres, Tapio Kullervo Lahtinen)
Maruzella
(Renato Carosone, Sauvo Puhtila)
Sanat sanomatta jäivät
(Hillel Tokazier, san. Tapani Kansa)
Melina
(Cortes Camilo Blanes, san. Chrisse Johansson)
Kulkurin valssi
(ruotsalainen kansansävelmä, san. J. Alfred Tanner)
Saavuthan jälleen Roomaan
(Renato Ranucci, san. Reino Helismaa)
Häävalssi
(Vilho Valdemar Korpela, san. Eine Laine)
La Cumparista
(Matos Rodriguez Gerardo, san. Sauvo Puhtila)
Sä et kyyneltä nää
(säv ja san. Olavi Virta)
Metsäkukkia
(Bearns Felix)
Heili Karjalasta
(George Malmsten)
Amalia
(George Malmsten)
Heilini sinisistä silmistä
(George Malmsten)
Pennitön uneksija
(George Malmsten)
Saariston Sirkka
(George Malmsten)
Äänisen aallot
(George Malmsten)
Sellainen ol´ Viipuri
(Ralph Benatzky, san. Sauvo Puhtila)
Ipaneman tyttö
(de Moraes, V., Jobim, A.C.)
Lennä mun lempeni laulu
(Usko Kemppi)
Täysikuu
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Muista minua
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Pennitön uneksija
(säv /san.Georg Malmsten
Syyspihlajan alla
(säv/san. Arvo Koskimaa- Veikko Virmajoki
Kyllikki- valssi
(perint, san. Lauri Jauhiainen)
Sinua sinua rakastan
(säv. K. Chydenius, san. Aulikki Oksanen)
Kultainen nuoruus
(säv /san.Kullervo Linna )
Pyynikki valssi
(Matti Vesanto, san. Jalo Saarni)
Tonavan aallot
(Ivan Ivanovici, Reino Helismaa)
Uralin pihlaja
(Evenij P. Rodygin, san. Kosti Kivilahti)
Irja
(säv /san.Kauko Räyhkö – M. Maja)
Iltatuulen viesti
(säv./san. Martti Jäppilä )
Vesivehmaan jenkka
( säv/san. Yrjö Saarnio – Tatu Pekkarinen)
Muuttolintujen lähtö
(säv /san. O. Laihanen – M. Maja )
Tunturisatu
(säv /san. K. Raikko – M. Maja)
Rantatie
(säv /san. Antero Vartia)
Minä soitan sulle illalla
(säv. Toivo Kärki, san. Tatu Pekkarinen/Reino Helismaa)
Tähdet meren yllä
(säv / san. Unto Mononen)
Onni jonka annoin pois
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Eron hetki on kaunis
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Sellaista elämä on
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Romanssi (Sua vain yli kaiken mä rakastan)
(säv. Nils-Eric Fougstedt, san. Reino Hirviseppä)
Kertokaa se hänelle
(säv. Rodolfo Falvo, san. Enzo Fusco, suom. Timjami)
Auringon lapset
(säv. Georg Malmstén, san.Veijo Laine)
Lauluni aiheet
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Orpopojan valssi
(säv. trad, san. J. Alfred Tanner)
Rakovalkealla
(säv / san. Reino Helismaa)
Kulkurin iltatähti
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)
Juokse sinä humma
(säv. trad, san. Tapio Rautavaara)
Reppu ja reissumies
(säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa)